Perunkirjoitus

Lastensuojelu Palvelutarpeen Arviointi

Perunkirjoituksen Teko


Saamelaiskäräjät huomautti, että Digi- ja väestötietoviraston saamenkielisten palvelujen tuottamisen taloudellisista vaikutuksista ei ole mainintaa esityksessä. Esitykseen sisältyy saamen kielilain muutos, jonka vaikutus viraston toimintaan arvioitiin jatkovalmistelussa hyvin pieneksi, mutta kysymystä on vielä tarkennettu esityksen vaikutuksissa.

Omaisuuden Jako Perunkirjoituksen Jälkeen


Väestörekisterikeskus edistää toiminnallaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa ja tietoturvallisuutta sekä hyvän tietojenkäsittely- ja tiedonhallintatavan kehittämistä ja noudattamista. Lisäksi Väestörekisterikeskuksen yhtenä tehtävänä on edistää sähköistä asiointia julkisissa palveluissa. Väestörekisterikeskus esimerkiksi tuottaa ja kehittää Suomi.fi-palveluja kansalaisten, julkisen hallinnon ja yritysten käyttöön. Palvelujen muodostama kansallinen palveluarkkitehtuurikokonaisuus parantaa julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta, yhteentoimivuutta sekä ohjausta. Suomi.fi-palveluiden lisäksi Väestörekisterikeskuksen vastuulle siirtyi 1.1.2018 uusia tehtäviä, jotka liittyvät yhteiskunnan digitalisaation tukemiseen ja edistämiseen. Siirtyviä toimintoja olivat esimerkiksi valtiovarainministeriöstä siirtynyt VAHTI-toiminta (julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden johtoryhmä ja siihen liittyvä toiminta) ja hallinnon tietoturvallisuuden kehittämisen tuki. Lisäksi Väestörekisterikeskuksen vastuulle siirtyi Kansalaisneuvonta.

Perunkirjoituksen Hinta Oikeusaputoimisto


Tietosuoja-asetuksen 26 artiklassa säädetään yhteisrekisterinpidosta, kun vähintään kaksi rekisterinpitäjää määrittää yhdessä käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Yhteisrekisterinpitäjät määrittelevät keskinäisellä järjestelyllä läpinäkyvällä tavalla kunkin vastuualueen tietosuoja-asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden noudattamiseksi, paitsi jos ja siltä osin, kuin rekisterinpitäjiin sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä määritellään rekisterinpitäjien vastuualueet. Erityisesti järjestelyssä on määritettävä vastuut rekisteröityjen oikeuksien käytön sekä tietosuoja-asetuksen 13 ja 14 artiklan tietojen toimittamista koskevien velvollisuuksien osalta. Yhteisrekisterinpitäjien keskinäisen järjestelyn ehdoista riippumatta rekisteröity voi käyttää tietosuoja-asetuksen mukaisia oikeuksiaan suhteessa kuhunkin rekisterinpitäjään ja kutakin rekisterinpitäjää vastaan. Yhteisrekisterinpitäjät eivät siis voi keskinäisellä järjestelyllään tehokkaasti ohjata rekisteröityä asioimaan vain tietyn yhteisrekisterinpitäjän kanssa.

Lainhuutotodistus Perunkirjoitusta Varten


Esitys sisältää myös virastojen uudelleenorganisoinnista riippumattomia ehdotuksia väestötietolain ja muun viraston tietojen käsittelyä koskevan sääntelyn muuttamiseksi ja selkeyttämiseksi. Muutoksista ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia muille viranomaisille tai kansalaisille.

Perunkirjoitus Pankki


Lausuntokierroksella mukana oli myös esitys kotikuntalain muuttamisesta niin, että kuntien välisten muuttojen rekisteröinti voitaisiin tehdä suoraan ilmoituksen perusteella. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia katsoi, että kotipaikkaa koskeva merkintä on väärinkäytöksille ja virheelliselle ilmoittamiselle altis ja että merkinnän virheettömyyden ja rekisteröidyn oikeussuojan toteutumisen kannalta keskeisiä edellytyksiä ja rajoituksia tulisi täsmentää. Oikeusministeriö piti tärkeänä varmistaa asianmukaiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Jatkovalmistelun aikana muutosehdotus päätettiin poistaa esityksestä. Mahdollisuuksia kuntien välisten muuttojen automatisointiin tullaan arvioimaan erikseen.

Valtakirjat Perunkirjoitukseen



Väestötietojärjestelmän tietojen käsittelyyn ja varmennettuun sähköiseen asiointiin sovellettavasta yleislainsäädännöstä mainittavia ovat erityisesti tietosuojalaki (1050/2018), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettu laki (13/2003), tunnistuslaki, hallintolaki (434/2003), hallintolainkäyttölaki (586/1996), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki) sekä laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (906/2019). Hallintolainkäyttölaki kumoutuu 1 päivänä tammikuuta 2020, ja jatkossa hallintoasioita koskevasta oikeudenkäynnistä säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Poissaolo Perunkirjoituksesta





Oikeusministeriö katsoi lisäksi, että 78 §:n 1 momentin rangaistussäännöksen kumoaminen edellytti vielä tarkentamista. Perusteluissa oli jäänyt epäselväksi, onko sääntely kokonaisuudessaan vai vain osin tarpeeton. Perusteluita on jatkovalmistelussa tarkennettu tältä osin.